No niinhän siinä kävi, että kaksi päivää jäi välistä, mutta se on elämää.
91 oli hyvä perjantai. Ei tapahtunut yhtään mitään ja molemmat oltiin aika väsyneitä, minä kuitenkin enemmän. Vaimo ehdotti keilaamista, mutta en alkuinnostuksesta huolimatta sitten kuitenkaan jaksanut lähteä. Kävin kuitenkin vähän hakkaamassa palloa heti töiden jälkeen, vaikka lääkäri sen vähän niinku kielsikin. Täytyy kuitenkin ottaa kaikki irti viimeisistä aurinkoisista päivistä.
Käytiin kuitenkin hakemassa muutama elokuva makuunista ja katseltiin niistä toinen, Kulman pojat. Oli kerrassaan mukava elokuva. Siinä sai nauraa tarpeeksi ja kuvaa mielestäni hauskasti jalkapallisti-ihmisiä, joita tunnen muutaman itsekin.
90 ja taas on menty viikko eteen päin ja sain lukea uusia neuvoja mitä kaikkien tulevien isien on hyvä tietää. Tällä kertaa ei ollut muita neuvoja kuin se, että on hyvä käydä tutustumassa synnytyssairaalaan.
Lähdin aamusta auttamaan veljeä rempassa ja siinä vierähtikin melkein koko päivä. Olin siinä kuuden hujakoilla kotona. Vaimo oli väsyneempi kuin eilen ja oli nukkunut/nuokkunut koko päivän. Meni oikeaan osoitteeseen nekin unet. Katseltiin sitten se toinen elokuvakin, eli Luohimiehen uusin, Vuosaari. Oli niin taattua Akua, että siinä ei yllättänyt mikään. Siinä pantiin, siinä nussittiin, se loppui. Ei siis mitään kerrottavaa.
Käytiin illalla vielä saunassa ja vaimo kyseli onko ajatukseni hänestä muuttunut, kun on raskaana? No ei ole ei, vastasin että voihan olla, että jossain vaiheessa muuttuu, mutta ei vielä ainakaan ole muuttunut. Onhan tilanne siinä mielessä epäreilu, että minussa ei tapahdu fyysisiä muutoksia vaan kaikki tapahtuu vaimossa + tietysti myös itse synnytys. En kyllä kadehdi naisten osaa tässä asiassa yhtään ja en todennäköisesti sano synnytyksen jälkeen ainakaan vuoteen yhtään poikkipuolista sanaa. Arvostan!
89 Heräiltiin aamulla taas aikaisin ja keiteltiin kahvit. Ja kun sieltä sattui sitten vormulat tulemaan, niin laitoin tvn päälle ja katselin kun Kimi ja kumppanit tuhoaa maapalloa brömistellen. Keskusteltiin myös siitä, että miten saisi oman f1-tallin laitettua alulle. Joo, aina välillä meillä on tällaisia todella mielenkiintoisia ja henkeviä keskustelunaiheita. Yritin kuunnella myös lapsen sydämenääniä vatsan läpi, mutta ei kuulunut. hain sitten vessapaperihylsyn ja kuuntelin sillä, en kuullut. Onkohan vika minussa vai lapsessa? Vaimo lähti tänään "työmatkalle" ja tulee takaisin vasta tiistaina, joten saan viettää villiä setämieselämää siihen saakka. Toivottavasti ei lähde ihan lapasesta ja että edes töihin pääsee potemaan krapulaa.
Ja koska vaimo lähti reissuun, niin itse suuntasin kohti vihreitä mantuja ja raikasta ulkoilmaa. Kävin siis taas ulkoiluttamassa mailoja ja oli kyllä hauskaa ja rentouttavaa. Tullessani takaisin kotiin, naapurintäti onnitteli minua ja en yllättäen tajunnut mistä oli kyse. Tuijotin mammaa typerän näköisenä, onneksi hän oli fiksu ja tajusi, että en tajunnut ja lisäsi, siis perheenlisäyksestä. Kiittelin tietysti ja ajattelin, että ei ole helppoa tulevan lapsemme kohtalokaan.
Kävin vielä palauttamassa lainaamamme elokuvat ja maksoin myöhästymismaksut pois ja silloin se taas iski, laiskuus. En tänäänkään tehnyt itselleni ruokaa, vaan kävin hakemassa maittavan kerrosaterian ja nautiskelin sen sohvalla golfia katsoen. Nyt olen taas heihkeimmilläni sohvalla ja katson tietokonetta.
Täytyy varmaan tästä vähitellen kiivetä nukkumaan, että jaksaa kreisibailata pari päivää.
sunnuntai, 14. lokakuu 2012
Kommentit