On viimeksi kirjoittanut tänne tiistaina ja tuntuu siltä, että en vain yksinkertaisesti enää jaksa kirjoittaa. Viikolla olisi ollut aikaa kirjoittamiseen, mutta ei vaan taas kiinnostanut. Yritetään kuitenkin vääntää loppuun asti.

Työviikko sujui ihan mukavasti ja siitä selvittiin taas hengissä. Vaimokin jaksaa vielä olla töissä kohtuullisen hyvin (on siis omasta tahdosta vielä töissä), vaikka perjantaina pitikin etäpäivän. Molemmilla olisi vielä ensi viikko töitä ennen joululomaa, joten eiköhän me se vielä jakseta. Itse viikosta ei ole mitään hajua, että mitä on tapahtunut tai mistä ollaan puhuttu. Uskomatonta kuinka kaikki vaan unohtuu, vaikka kuinka yrittää miettiä mitä on tapahtunut. 

Eilen kun aamulla menin töihin, niin sain viestin, että vauvan sänky tulee illalla 17-19 välillä. Tämänkin kerkesin jo unohtaa kun pääsin kotiin, mutta onneksi olin siitä rouvalle kertonut. Meidän piti lähteä syömään lähiravintolaan jo klo 17, mutta eihän me sitten kyetty, kun piti sänkyä odotella. No, sänky tuli sitten 19.30, jonka jälkeen hirveällä kiireellä syömään, kun oli tuo nälkä kerennyt hiipiä jo aika pitkälle. Onkohan joku joskus saanut paketin luvattuna aikana? Onneksi kuitenkin lopulta pääsimme syömään ja ruokakin oli ihan hyvää. Tosin kotiin kerettiin vasta joskus klo 22 aikaan ja silloin väsyttikin jo liikaa.

Tänään pääsin heti aamusta lumitöihin, kun oli taas maahan tullut uutta valkoista. Ei vaan jaksaisi joka päivä käydä kolaamassa parkkipaikkaa, mutta minkäs teet. Aamutoimien jälkeen lähdettiin jouluostoksille ja meni kyllä yllättävän kivuttomasti, kun kaikki muut eivät olleet yhtä aikaisin liikkeellä. Saatiin ostettua suurin osa lahjoista ja ainoastaan anopin lahja jäi ostamatta(keksimättä. Ja en tietystikään viitsinyt ostaa rakkaan lahjoja nyt, kun kerkeän kuitenkin hyvin vielä ensi viikolla ne ostamaan. Rouvaa vähän harmitti, että kaikki minun lähjat ostettiin, kun ei jaksa enää yksin kauheasti shoppailla. Sanoin kyllä, että ei haittaa ja että saan sitten oman paketin vähän myöhemmin. Tähän väliin täytyy sanoa, että odotan jo aika paljon sitä h-hetkeä. Ei vaan jaksaisi enää odotella, mutta minkäs teet? Ostettiin muuten myös lapsen huoneeseen lamppu, jonka värin voi itse vaihtaa tai siis siinä on monta eri värivaihtoehtoa ja mikä parasta se toimii kaukosäätimellä. Ollaan siis etsitty sinne värikästä lamppua ja nyt löydettiin ihan täydellinen sinne.

Käytiin muuten perjantaina hakemassa myös joulukuusi, joten sekin on hoidettu. Ollaan toisen rötkön kanssa joustu sen ympärillä toisiamme karkuun molempina päivinä, eli on siitä myös muutakin iloa kuin pelkästään silmällle. Jaaha, eiköhän tässä ollut taas tarpeeksi tarinaa. Ja jos omistaisin selkärangan, niin nyt lupaisin, että kirjoitan loppuajan joka päivä, mutta sitä en kykene tekemään. Öitä *samuttaa uuden lampun kaukosäätimellä*.