Jumaleissön kun kirjoittaminen on taas vaikeaa. Tai eilen ei yksinkertaisesti ollut aikaa, mutta sunnuntaina olisi hyvin pystynyt kirjoittamaan, mutta ei. Pitää yrittää skarpata loppu, kun enää on kuukausi jäljellä.

Sunnuntai meni kotona siivoillessa ja paikkoja järjestäessä. Nyt ollaan päästy jo kylpyhuoneeseen asti, joten nyt on räteille  ja vaipoille yms yms tilaa sieläkin. Tuntuu, että kaikki vapaa-aika menee järjestelyyn ja siivoamiseen, mutta ei me kai mitään hönöä olla tehty ja kaikki tuntuu tarpeelliselta. Ollaan myös sitä mieltä, että on varmaan fiksumpaa tehdä turhia juttuja etukäteen kuin niin, että sitten kiireessä ja väsyneenä(?) väkisin tekee jotain. Käytiin myös kirpparilla sunnuntaina ja löydettiin yksi puku lapselle ja saatiin toinen kaupan päälle sellaiselta herttaiselta mummolta, joka myi lapsenlapsen vaatteita. Illalla käytiin vielä saunassa ennen nukkumaan menoa.

Maanantai oli tapahtumia täynnä. Minulla oli pitkähkö työpäivä ja vaimo oli ennen minua kotona, joskus niinkin. Lähdettiin oikeastaan heti lääkäriin, kun rakkaalta poistettiin luomi. On tullut raskauden aikana luomia lisää todella paljon ja osa niistä on kasvanut ja yksi sellainen sitten otettiin pois. Lääkäristä drive inin kautta kotiin. Koirat lenkille ja taas menoksi. Onneksi oli mukava meno, kun käytiin Jaffalassa kuuntelemassa ja katsomassa Musea. Oli kerrassaan hieno keikka. Valoshow oli mahtava ja bändi toimi livenä melkein paremmin kuin ipodissa. Välillä joutui oikein muituttaa, että kyseessä on livekeikka, vaikka ei siltä koko ajan edes kuulostanut. Kerrassaan huikea keikka! Ja sitä paitsi, eikös lapselle pidä soittaa musiikkia, että tietää mitä kuuntelee sitten myöhemminkin. Oltiin kotona enne puoltayötä ja rakaskin jaksoi hyvin, vaikka kotimatka olikin jo rankanpuoleinen, kylmän ilman ja lumisohjon takia.

Tänään aamusta heti neuvolaan ja kuuntelemaan "luentoa" lapsen hoidosta. Käytiin läpi miten imetetään ja mitenja milloin pestään, koska saa mennä ulos jne. Ei ihan hirveästi uutta taas tulluy, mutta ei minun mielestä ollut pahinkaan neuvolakokemus. Vaimolle jäi vähän huono fiilis, kun täti halusi puhua syyllisyydentunteesta ja riittämättömyydestä. Ymmärrettävää, mutta ainakin meidän yksikössä herätti huonoja fiiliksiä, ainakin rouvan osalta. Vaikeita asioita käsitellä ja täällä oltiin ainakin ohitettu nuo ihan tietoisesti ja nyt ne nostettiin pintaan, ei toiminut meille. Neuvolasta sitten töihin ja tietysti myöhässä. Töissä kaikki hyvin ja sieltä sitten hakemaan vaimoa. Yllättäen kerettiin ruuhkan alta pois ja oltiin kotona odotettua aiemmin. Sitten koirat ulos ja ruoanlaittoon. Kerkesi siinä hetken hengähtää ennen kuin piti tehdä lumityöt ja aah, sitä tulee vieläkin lisää joten huomenna uusiksi. Lumitöiden jälkeen treeneihin ja nyt taisi käydä niin iloisesti, että taisin hajoittaa polven. Pistää kyllä vituttamaan, jos se hajosi, en tiedä koska sen uskaltaisi korjauttaa, mutta toivotaan, että on vaan venähtänyt pahemmin ja että menisi ohi ihan levolla. Nyt lääkkeitä nassuun ja unta palloon. 

Ai niin, päivän paras juttu on ehdottomasti se, että lähes koko päivän on särkenyt päätä. Ei mennyt ohi lääkkeillä eikä urheilulla. Toivotaan, että nukkuminen auttaa.