Ajattelin, että en enää tänne kirjoita, mutta muutin mieleni. Paljon on kerennyt tapahtumaan viimeisen postauksen jälkeen ja tässä tulee jonkinlainen yhteenveto siitä.

Elikätä, lapsi saapui sitten vihdoin maailmaan melkoisen pitkän rupeaman jälkeen. Ennen kuin muksu näki loisteputken, niin kerkesimme olla laitoksella (synnytsalissa) karvan alle 18 tuntia. No se taisi kuitenkin olla sen arvoista, koska toivottavasti terve, poikalapsi syntyi tälle pallolle. Se muuten piereskelee tossa vieressä. Rankinta omalta osalta oli ehdottomasti se, että ei ihan kauheasti kyennyt auttamaan h-hetkellä tai varmasti autoin, mutta ei se silloin siltä tuntunut. Lisäksi se, että tuli valvottua n 45 tuntia putkeen, verotti kummasti tota kupolia, josta ollaan kai kuitenkin palauduttu, ainakin kohtuullisesti. 

Osastolla vaimo ja lapsi joutui olemaan kolme päivää, kun ei yllättäen saatu perhehuonetta. Oli aika rankkoja päiviä, koska rouva oli kipeä ja itse jouduin olemaan yöt kotona. Kotiinlähtötarkastuksessa sitten lyötiin avokkaalla päähän, kun lääkäri totesi, että ei löydä femoralispulssia(?) ja ei päästä kotiin ennen kuin ollaan tehty tarkempia tutkimuksia. Odoteltiin sitten kuolleina jatkotutkimuksia ja minuutit tuntui tunneilta. Lopulta päädyttiin lastenklinikalle, jossa kaksi lääkäriä tutki poikaa. Onneksi kaikki oli kuitenkin hyvin ja pääsimme lopulta kotiin. En kykene sanoin kuvailemaan sitä helpotuksen tunnetta, kun lääkärit sanoivat, että kaikki on ok.

Kotona asiat on vähemmän yllättäen pyörinyt lapsen ehdoilla, kun ei se oikein vielä tahdo puhetta ymmärtää. Rakas oli ensimmäisen viikon vielä todella kipeä, mutta onneksi sen jälkeen toipuminen on ollut hyvää ja nyt kaikki on jo ok, ainakin jälkitarkastukseen asti. Ensimmäinen viiko meni hyvin ja toinenkin oli ok, mutta sunnuntaina se haistoi, että olen menossa seuraavana päivänä töihin. Siitä lähtien noi yöt on ollut vähän hankalia ja ollaankin keksitty pojalle uusia hellittelynimiä kuten "pikku vittupää" ja "Kim Jong Un". Nämä siis tietysti kaikella rakkaudella. Parempia lempinimiä nuo ovat kuin esim. rakkausmuumi, minkä tänään kuulin. Voisiko joku kertoa minulle mitä helve###ä se tarkoittaa? Sillä ei ole persreikää ja kakka ei pääse ulos? Koirat ovat tottuneet uuteen asukkiin yllättävän hyvin, vaikka huomiota eivät yhtä paljoa olekaan saaneet. 

Jaahas, paljon jäi kirjoittamatta, mutta nyt jatkuu Real-ManU -peli, joten on pakko lopetella. Taidan huomenna näyttää raaputukset vaimolle kun lähden töihin, niin saa jännittää mikä on reaktio kun pääsen takaisin kotiin.

Over and out.