En ole siis viiteen päivään kirjoittanut mitään. Ei ole kiinnostanut yhtään. Tiedä sitten miksi, mutta kaikki tuntuu tällä hetkellä todella vaikealta. En edes yritä muistaa mitä on tapahtunut ja missä järjestyksessä, vaan kirjoitan ainoastaan sen mitä mieleen tulee menneestä viikosta.

Viikko meni töissä kohtuu kivuttomasti ja perjantaina olisi ollut pikkujoulut, mutta en jaksanut sitten lähteä, kun oli vähän kipeä olo ja lämpöäkin näytti kuumemittari. Ei kyllä ihan rehellisesti sanottuna ihan kauheasti kiinnostanutkaan mennä, mutta sain helpon ratkaisun kun kroppa kertoi tarvitsevansa lepoa. Lumityöt kuitenkin tein kun sitä nyt sitten näytti tulevan. Vaimolla oli perjantaina myös huono olo. Oli näön kanssa jotain häikkää ja ensiksi tietysti tuli raskausmyrkytys mieleen, mutta se meni kuitenkin kohtuu nopeasti ohi, eikä enää myöhemminkään tullut uusia olotiloja. 

Lauantaina käytiin hakemassa vaunuihin sadesuoja, kun oli jäänyt pakkauksesta pois kun ostettiin vaunut. Otettiin samalla myös imetystyyny, kun osui käteen. Sitteri pitäisi jossain vaiheessa vielä käydä ostamassa. Mentiin sitten sieltä vaunukaupasta Ikeaan ja siellä oli yllätys yllätys, joku joulunalusavajaistarjous jollekin karvamöykylle. Tai ainakin kaikilla muilla oli sellainen kädessä paitsi meillä. Syötiin lihapullat ja ostettiin lapselle muutama lakana, peitto ja pyyhe. Maksaessamme itsepalvelukassalla varastin vahingossa sellaisen Ikean kassin tai siis unohdin lukea viivakoodin siitä. Lähdin sitten vielä illalla pikkujouluihin ja jaksoinkin olla siellä jopa 23 asti. 

Tämä päivä on menny mukulant vaatteita pestessä, tosin vaimo on niistä suurimman osan pessyt, samoin kuin eilen. Mua nauratti ja vaimoa itketti, kun kaikki oli niin pientä. Tuntuu, että jos meillä häviää sukkia nyt, niin vastaisuudessa niitä tulee häviämään monta kertaa enemmän. Tänään rakkaalle iski myös epätoivo kaiken tavaran määrän suhteen ja myös sen, että kämppä on sekaisin nyt ja tulevaisuudessa. Laitettiin jo vaunutkin eteiseen, niin totutaan siihen, että siinä ei ole enää niin paljon tilaa. Raivasin myös eteisen kaikista turhista kengistä ja takeista, että saadaan vaunut mahtumaan siihen. Mun mielestä siinä on ihan hyvin tilaa, mutta vaimon mielestä ei. 

Yleiseti tuntuu siltä, että aika ei kulu millään. Tällä hetkellä sitä vaan odottaa, että lapsi syntyy, vaikka muutamia asioita pitäisikin tehdä. Itsellä on aika turhautunut olo kun ei saa mitään aikaiseksi. Pitää yrittää vähän skarpata tällä viikolla ja saada raivaattua vähän varastoa ja jos vaikka saisi aikaiseksi tilata sen uuden auton, niin se tuleekin sitten joskus.

Nyt on pakko lopettaa, kun rupeaa silmä lupsumaan. Jännä huomata, että keskiviikko ja torstai on hävinnyt kokonaan päästäni, ei mitään muistikuvaa mitä on tapahtunut.